Tässä sarjan viimeisessä artikkelissa, joka käsittelee vuonna 2020 julkaistun BS5489-standardin keskeisiä muutoksia, käymme tarkemmin läpi tuotteiden häikäisyluokituksia koskevan osion: mitä standardit nyt suosittelevat ja miksi sillä on merkitystä.
Mitä häikäisy on?
Häikäisy on hallitsematonta kirkkautta tai liian voimakasta valaistusta, joka voi aiheuttaa kaikkea lievästä epämukavuudesta näkökyvyn tai suorituskyvyn heikkenemiseen. Tämä on kuitenkin subjektiivinen asteikko, sillä herkkyys häikäisylle voi vaihdella suuresti. Esimerkiksi iäkkäämmillä ihmisillä on usein suurempi herkkyys häikäisylle silmän ikääntymismuutosten vuoksi. Häikäisyn vähentäminen on silti tehokas tapa parantaa alueen valaistuksen laatua.
Tuote vai valaistusjärjestelmä
Vaikka valaisimien häikäisyluokitukset ovat hyödyllisiä, ne eivät oikeastaan kerro, kuinka häikäisevä lopullinen valaistusjärjestelmä on. Ne kertovat vain, kuinka häikäisevä kyseinen tuote on yksinään. Selitetään tätä hieman tarkemmin: häikäisy tuotteessa ja häikäisy järjestelmässä eivät tarkoita samaa asiaa. Esimerkiksi valonheitin on tyypillisesti hyvin häikäisevä tuote, varsinkin jos seisot suoraan sen alla katsomassa ylöspäin! Kun kuitenkin menet stadionille katsomaan ottelua, stadionia ei pidetä liian häikäisevänä, koska se on suunniteltu valaisemaan laaja alue. Voit siis ottaa häikäisevän tuotteen ja suunnitella sen osaksi järjestelmää, joka itse asiassa minimoi häikäisyn, ja tämä saavutetaan hyvillä suunnittelukäytännöillä.
Miten häikäisystandardit ovat muuttuneet BS5489-standardissa?
Standardit muuttuivat vuonna 2020 siltä osin, miten häikäisyä käsitellään: eli miten häikäisy lasketaan oikein sivuteillä, P-luokissa. Uusi lähestymistapa asettaa etusijalle kynnysarvon kasvun (TI) käytön (kynnysarvon kasvu tarkoittaa sitä prosentuaalista kontrastin kasvua, joka kohteessa tarvitaan, jotta se pysyy kynnysnäkyvyydessä tievalaistusasennuksen valaisimien aiheuttaman häikäisyn vaikutuksesta) järjestelmän arvioinnissa, yksittäisen tuotteen häikäisyluokituksen sijaan.
Mitä vaikutuksia/hyötyjä tällä pitäisi olla?
Minun mielestäni painopisteen siirtyminen häikäisyluokituksista ja G-luokista järjestelmän kunnolliseen suunnitteluun, joka otetaan huomioon suunnittelulaskelmassa, pitäisi avata kilpailua markkinoilla. Joissakin tapauksissa (ei tosin niinkään sivuteillä), mutta P-luokkien osalta valaisinvalikoima on rajoitettu, erityisesti kun päästään G-luokitusten yläpäähän, kuten G6-valaisimiin. Alapäässä valinnanvaraa on paljon enemmän, joten vaikutus tuntuu vähemmän. Kun järjestelmä suunnitellaan niin, että kynnysarvon kasvu määrittää lopullisesti sen, onko tuote liian häikäisevä vai ei (yksittäisen G-luokituksen sijaan), ostajilla ja suunnittelijoilla on varmasti enemmän valinnanvaraa määrittelyvaiheessa.
Itse asiassa häikäisyluokitusten käyttäminen tuoteominaisuutena eri tuotteiden vertailuun ei ole teknisesti tarkkaa, eli “osta tämä tuote, koska se on G6 ja siksi parempi kuin kilpailijan tuote, joka on G3”. Näin järjestelmässä ei todellisuudessa toimita. Paljon tärkeämpää on se, miten valaistus suunnitellaan tuotetta käyttäen.
Muutama vuosi sitten meidän piti suunnitella G6-järjestelmä, ja siinä käytettiin 25% enemmän valaisimia kuin oikeasti olisi tarvittu. Rehellisesti sanottuna, kun ajaa ohi, se ei vieläkään näytä oikealta, koska pylväitä on yksinkertaisesti liikaa! Tämä johtui kuitenkin siitä, että G6 määriteltiin lopullisena mittarina valon hallintaan.
Häikäisyluokitukset ja valaistussuunnittelu
Tietenkin on äärimmäisen tärkeää varmistaa, ettei valaisimesta pääse suoraan ylöspäin taivaalle yhtään valoa, sillä se on hukkavaloa näkökannasta riippumatta. LEDien ongelma on kuitenkin se, että ne ovat niin suuntaavia: kun yrität saavuttaa hyvän valaisinvälin ja levittää valoa tielle tasaisuuden saavuttamiseksi, valoa on työnnettävä ulos melko suurella kulmalla. Heti kun alat rajoittaa tätä (koska G-luokitus ei salli tiettyä valomäärää tietyn kulman yli), joudut typistämään valojakaumaa, mikä luonnollisesti tuo jakauman sisäänpäin, etkä enää aivan saavuta haluttua valaisinväliä.
Lisäksi tietenkään kuljettajan näkökulmasta et halua, että häikäisevä valo osuu suoraan silmiisi haitallisella tasolla.
Siksi kynnysarvon kasvu on paljon parempi tapa määritellä häikäisy kuin G-luokitus, koska kaikki tekijät voidaan ottaa huomioon ja yhdistää järjestelmän suunnittelussa. Tämä voi käytännössä tarkoittaa, että asiakkaat eivät tarvitse yhtä montaa valaisinta tai wattia saadakseen järjestelmän suunniteltua kunnolla.
Vanha standardi totesi, että jos S-luokan tiellä käytettiin valkoista valoa, valaistusluokkaa sai laskea 25%. SP-suhdestandardit tulivat vahvistamaan tätä (jälleen noin 25%:n verran). Tämä on sittemmin poistettu nykyisestä versiosta. Jotkut saattavat olettaa, että valaistusluokkaa pitäisi nyt nostaa takaisin 25%, mutta tämä ei tietenkään pidä suoraan paikkaansa, koska käytössä on edelleen samat hyvän SP-suhteen tuotteet, jotka saavuttavat vaaditut valaistusluokat, vaikkei SP-suhdetta enää erikseen vaadita.
Eikö tämä siis tarkoita, että energiaa kuluu enemmän?
Standardien muuttuminen ajan myötä voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. Jotkut saattavat olettaa, että SP-suhteiden poistaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että energiaa kuluu enemmän. Mutta jälleen kerran: jos suunnittelu tehdään oikein ja käytetään hyvää tuotetta hyvällä optiikalla ja niin edelleen, näin ei käy. Säästöjen pitäisi silti olla huomattavia. Ehkä 2% vähemmän joissain tapauksissa, tai joissain tapauksissa enemmänkin, mutta kokonaisuus tasoittuu, ja energiaa kuluu edelleen merkittävästi vähemmän kuin nykyisessä järjestelmässä.
Mielestäni painopiste on siinä, että alaa kannustetaan edelleen saavuttamaan oikea valaistustaso oikeaan käyttötarkoitukseen, eikä enää ohjata ostajia kylmempiin värilämpötiloihin. Sen sijaan keskitytään miellyttävämpiin valonlähteisiin, jotka tuottavat laadukkaamman valaistun ympäristön. Aiemmin lämpimämmän värilämpötilan käytöstä saattoi joutua “rangaistuksi” pienemmän S/P-suhteen vuoksi, mutta ei enää. Energiaeroa on edelleen jonkin verran, mutta se pienenee jatkuvasti LEDien tehokkuuden parantuessa. Huomiota tulisi kiinnittää valaistusjärjestelmän kokonaisvaikutukseen ja tehokkuuteen.
“Tämä on vankempi, teknisempi lähestymistapa”
Häikäisyssä on kyse siitä, että käytetään järjestelmätason mittausmenetelmää sen selvittämiseksi, onko järjestelmä häikäisevä, sen sijaan että mitattaisiin tuotetta selvittääkseen, onko järjestelmässä käytetty tuote häikäisevä. Se on yksinkertaisesti paljon teknisempi tapa tehdä asia.
Periaatteessa meidän on aina, kun mahdollista, laskettava järjestelmän kynnysarvon kasvu, ja vasta jos sitä ei voida laskea, tulisi käyttää tuotteen häikäisyluokitusta. Aiemmin häikäisyluokituksia sovellettiin [ilman erottelua] kauttaaltaan, mikä erityisesti tarjouspyynnöissä saattoi kaventaa markkinoita ja johtaa kaukana optimaalisesta suunnitteluratkaisusta.
Jälleen kerran, tässä muutoksessa on kyse valaistun ympäristön laadun parantamisesta vankalla, teknisellä lähestymistavalla.
Yhteenvetona
British Standards -standardien kehittämisen parissa työskentelee tietenkin monia ryhmiä: BSI-komiteat, mutta myös ILP:n tekninen komitea ja valaistuksen yhteistyöryhmät. Kaikilla näillä on oma panoksensa. Vaikka ne eivät itse kirjoita standardeja (sen tekee vain British Standards -komitea), kaikki nämä ryhmät syöttävät tietoa kehitysprosessiin, esimerkiksi kertomalla, miten he ovat käyttäneet nykyistä asiakirjaa, sekä ongelmista tai kysymyksistä, joita jäsenet ovat kohdanneet suunnitelmia laatiessaan.
Nyt kun kaikki tarvittavat muutokset on kirjoitettu standardeihin, se vähentää edelleen tapauksia, joissa tiettyjä osa-alueita voidaan tulkita eri tavoin tai joissa eri paikallisalueet omaksuvat erilaisia lähestymistapoja. LED-siirtymän jatkuessa ja markkinoiden kypsyessä tämä johtaa lopulta yhtenäisempään käytäntöön kautta Ison-Britannian tieinfrastruktuurin. Ja se kaventaa valmistajien mahdollisuutta kilpailla pelkillä mittareilla tai erottautua hienovaraisilla tuote-eroilla, jotka eivät todellisuudessa tuo asiakkaille lisäarvoa.
Miten INDOn tuotteet vastaavat uusia standardeja
INDOlla on ratkaisuja, jotka tarjoavat vakiona muuttuvaa adaptiivista valaistusta, trimmausta ja osayövaimennusta sekä ennalta ohjelmoitua sammutusta: voimme ohjelmoida tämän suoraan piirilevylle (PCBA), jos järjestelmää käytetään itsenäisesti ilman keskitettyä ohjausjärjestelmää tai muuta kolmannen osapuolen ohjausta.
Järjestelmille, jotka vaativat anturiohjausta, kuten passiivinen infrapuna (PIR) -liiketunnistus, läsnäolotunnistimet tai painonapit, meillä on tietenkin SiCURA, anturivalmis valaisimemme
INDOn tuotteet tarjoavat valikoiman optiikkaa, joka täyttää G1-G4-häikäisyluokitukset käytetystä valomoduulista riippuen. OPUS2- ja CHROMA-LED-valomoduulimme on suunniteltu häikäisy huomioiden: niissä käytetään suurempia ja harvempia yksittäisiä LED-valopisteitä, mikä tuo pehmeämmän ilmeen ja samalla säilyttää tämän tuotetyypin odotetun suorituskyvyn.
